Pelinkehityksen perusteet yhden pysähdyksen taktiikalla

Pelaaminen on tänä päivänä huomattavasti suositumpaa ajanvietettä kuin ehkä koskaan aiemmin; tai ainakin jos otetaan huomioon pelkkä digitaalinen pelaaminen, kuten vaikkapa tietokone-, video- ja kännykkäpelit, niin asiasta ei liene pienintäkään epäilystä. Samalla kun tämä hauska ja moniulotteinen viihdemuoto on kerännyt suosiota kuluttajapuolella, on se alkanut kiinnostaa myös yhä useampaa ammattilaisten ja peliharrastajien keskuudessa. Kukapa ei olisi joskus leikitellyt ajatuksella, kuinka olisi mukava olla mukana kehittämässä ihan omaa peliä?

Huomattavan moni varsinkin nuorista ihmisistä on tullut ajatelleeksi pelinkehittämistä vähintään puolivakavissaan, minkä todistaa hyvinkin kyseenalaistamattomasti eriasteisten koululaitosten pelinkehittämiseen perehdyttävät ja valmistavat linjat. Silti kohtalaisen harvat tietävät ennakkoon, millaisia vaatimuksia, vaiheita ja etappeja oikean pelin kehittämiseen kuuluu käytännössä.

Tämän sivuston tarkoitus on kertoa pelien kehittämisen kiehtovasta maailmasta niin kokonaisvaltaisesti kuin vain mahdollista. Olitpa sitten oman pelinkehittäjäurasi alkutaipaleella tai vain pelaaja, joka mielii tuntea suosikkiharrastuksensa maailmaa hieman seikkaperäisemmin, toivotamme sinut tervetulleeksi perehtymään sivuston sisältöön.

Pelinkehityksen salaisuuksia: konseptointi

Yksinkertaisimmillaan toimivan ja menestyksekkäänkin pelin kehittäminen, kuuluipa se mihin tahansa pelien luokkaan, ei lähtökohtaisesti vaadi mitään muuta kuin hieman luovuutta ja mielikuvitusta. Ja useimmiten myös ainakin alustavan käsityksen siitä, miten pelit toimivat ylipäänsä. Kaikki lähtee kuitenkin ideasta, mutta ideat ovat helppoja. Se, että ideasta jonakin päivänä kehittyy oikea peli, vaatii useamman kehitysaskeleen ottamista. Vaikka toiset niistä ovat helpompia ottaa kuin toiset, konseptointi, eli peli-idean kehittäminen selkeämmäksi, on niistä ensimmäinen.

Konseptointiin kuuluu muun muassa, että alkuperäisen idean ympärille aletaan kerätä enemmän lihaa esimerkiksi kysymältä siihen liittyviä kysymyksiä. Näillä kysymyksillä pyritään selvittämään sellaisia asioita kuin pelin tyylilaji, lajityyppi, tarinan kaari, kehitysasetelma ja ehdottomasti myös pelaajan asema pelissä. Konseptointia voi edistää spontaanisti, inspiraation ohjaamana, mutta siihen on olemassa myös tarkoituksen mukaisia, hioutuneita malleja. Mutta olipa valittu konseptointitapa mikä hyvänsä, siihen kannattaa varata riittävästi aikaa, että kaikki tarvittava tieto saadaan kaivettua esiin.

Esituotannon tärkeimmät tekijät

Konseptointi on erinomainen työkalu hahmottelemaan sitä, millaisia tavoitteita, päämääriä ja intohimoja pelikehittäjillä on kyseisen projektin suhteen. Samalla selviää myös projektin laajuus ja skaala, mitkä antavat kuvaa siitä, millaisia resursseja tämän vision saavuttamiseen tarvitaan. On itse asiassa hyvin yleistä, etteivät kaikki pelin kehittämiseen osallistuvat tahot välttämättä edes ole kaikkein kokeneimpia peliharrastajia, sillä pelin kehittäminen vaatii onnistuakseen huomattavan monialaista osaamista. Kun sopivat osaajat on löydetty ja otettu projektiin mukaan, alkaa esituotanto.

Yksi yleisimmistä tavoista aloittaa esituotanto on tutkia tarkkaan, millaisiin ratkaisuihin muilla markkinoilla olevissa peleissä on päädytty. Tämä referenssimateriaalin kerääminen voi tuntua monista hieman fuskaamiselta, mutta tosiasiassa se on vain järkevää resurssien hallintaa. Pyörää ei kannata joka kerta keksiä uudestaan, jos joku muu on keksinyt sen valmiiksi. On huomattavasti kustannustehokkaampaa ottaa lähtökohdaksi jonkun toisen idea ja kehittää sitä paremmaksi. Esituotannon aikana eri tekijöistä pyritään kokoamaan tasapainotettu kokonaisuus, joka antaa tulevasta pelistä ehjän kokonaiskuvan.

Prototyyppi

Jos konseptoinnin aikana alkuperäisestä ideasta mehustetaan kaikki mahdollinen irti ja esituotannon aikana selvitetään, mitä sen toteuttaminen vaatii ja tarkoittaa käytännössä, niin niitä seuraavassa kehitettävä prototyyppi osoittaa käytännössä, miten pelin konsepti toimii ja kestää. Tämä niin kutsuttu esivedos, eli niin sanotusti purkalla ja rautalangalla yhteen kytketty ensimmäinen versio, on vielä hyvin etäällä valmiista pelistä, mutta se kuitenkin toimii jo valmiin pelin lailla. Useinkaan prototyypit eivät edes jää yhteen, sillä kaikissa alkuideoissa riittää hiottavaa.

Useimmissa tapauksissa ensimmäinen valmistettava prototyyppi on niin sanottu paperiprototyyppi, jonka suosiota lisää sen kustannustehokkuus. Sen valmistamiseen riittää vain kynä ja paperi. Pelin täsmällisempi testaaminen vaatii kuitenkin aina ohjelmointia, sillä sen tavoitteena on saada konkreettista tuntumaa siihen, miten pelin elementit voisivat valmiina kulkea. Tässä vaiheessa huomattavan monet elementit ovat karkeita ja täysin viimeistelemättömiä paikanpitäjiä, mutta kokeilemisen kautta saadaan silti toimiva ote pelin periaatteiden ja suunnitelmien käytännön toimivuudesta. Prototyyppi on erittäin tärkeä, jos pelin kehittämiselle aiotaan hakea rahoitusta.

Ratkaiseeko raha kaiken?

Vaikka pelin kuin pelin voi periaatteessa kehittää täysin omakustanteisesti omalla vapaa-ajallaan, käytännössä kyseessä on lähes mahdoton operaatio – riippuen tietysti pelin suunnitellusta skaalasta. Mitä isompi ja kunnianhimoisempi pelin alkuperäinen idea on, ja mitä uskollisempana sille haluaa pysyä, sitä vaativampi peli on saada aikaiseksi. Vaikka toiset työskentelevät pelkästä rakkaudesta lajiin, on varmin tapa välttää tuotantohaasteet säännöllisellä ja säädyllisellä palkalla. Perinteisempiä rahoittajia ovat pelikustannusyhtiöt, jotka vaativat vastineeksi osaa pelintuotoista, mutta nykymarkkinoilla on hyödynnetty myös joukkorahoitusta varsin onnistuneesti.

Lopuksi

Pelaaminen on tänä päivänä yksi nopeinten suosiotaan kasvattavista harrastuksista, jonka suosio on ilmiön fanien keskuudessa niin massiivinen, että tietyntyyppiset pelit ovat luoneet maailmaan oman kilpapelaamisen kategoriansa. Tätä kutsutaan myös e-urheiluksi. Pelien suosio onkin saanut myös yhä useamman haaveilemaan oman pelin kehittämisestä, eikä tällaisen haaveen toteuttaminen edes ole kaikkein pöllöimmästä päästä. Matka ideasta oikeaksi peliksi ei kuitenkaan ole täysin mutkaton, joten jokaisen sitä pohtineen on hyvä perehtyä esimerkiksi tämän peleistä kertovan sivun sisältöön. Lämpimästi tervetuloa!

Leave a Comment